Saako sitä kertoa omista mokistaan? No minäpä kerron, koska se oli niin hauska juttu ja tämä voi myös toimia ehkä opettavaisena esimerkkinä :o)
Tällaisia pikkuprojekteja on niin hauska tehdä. Etsystä ostin tällaisen
Uptown hatun kaavan ja oitis aloin sitä kokeilemaan. Noh, tulostin sen ensin väärin ja koska mitään tarkistusruutua ei siinä ollut niin en osannut kyseenalaistaa vaan leikkasin kaavat ja aloin ompelemaan. Mitään sopivaa kangasta minulla ei ollut joten päätin tuhota vanhat farkut (huom! itselleni suureksi käyneet farkut ;o)) Ja voi sentään että hatusta tulikin aika söpö, vaikka itse sanonkin. Ainoa vika oli se että se oli niiiin suuri että olisi sopiva ehkä jättiläiselle. Kuva tästäkin hatusta tuossa lopussa meidän kolmevuotiaan päässä. Harmittaa etten voi sitä edes itse käyttää. Jossain ompelun vaiheessa huomasin että siitä on tulossa liian suuri ja koetin korjata tilannetta ompelemalla taakse kuminauhan joka pienentäisi päänympärystä hieman. Mutta se oli surkea yritys...
Seuraavana päivänä kipaisin kangaskauppassa ostamassa paria kivaa ulkoilukangasta josta saisin tehtailtua lisää hattuja. Tällä kertaa tulostin kaavat oikein, mutta tekstissä ei mainittu että kaavat sisältävät saumanvarat, joten... seuraava hattu oli edelleen liian suuri, jopa minullekin, minun pää kun ei ole paljonkaan 6 vuotiaan päätä suurempi. (Malli oli siinä tismalleen samanlainen kuin tuossa vaaleanpunaisessa.) Noh, kerran vielä kävin taistoon ja leikkasin kankaat, tällä kertaa ilman saumanvaroja.
Nyt siitä tuli sopiva 6-vuotiaalle, pienellä kuminauhakiristyksellä.
Tässä vielä kuva tuosta farkkuhatusta. Onneksi farkuista on vielä toinen lahje jäljellä, joten ehkä saan siitä tehtyä itselleni vielä sopivan hatun :o)
Ainakin tämä projekti opetti minulle olemaan tarkempana taas kaikkien mittojen kanssa. Ja se hyöty tästä oli että minusta tuli aika näpsäkkä ompelemaan näitä lätsiä.... :D
